Tommi Viitasen opuksen "Tilastotiedettä soveltajille" pdf-versio löytyy osoitteesta
http://users.utu.fi/totavi/
Kirjassa neuvotaan, kuinka tilastolaskennan perusmenetelmät hoituvat R:llä. Jostain syystä sivua ei löydy enää Googlettamalla. Laitoin sen siksi tänne.
Sunday, May 28, 2006
Thursday, May 25, 2006
Kurssin loppuraportti 24.5.2006
Tein yliopistopedagogiikan kurssia varten loppuraportin tästä hankkeesta ja ohessa on sen tiivistelmä.
Turun yliopisto
Yliopistopedagogiikan
hankeraportin tiivistelmä
Atte Tenkanen
24.5.2006
Asetin kurssille moniakin tavoitteita, mutta toisaalta lähdin liikkeelle sillä periaatteella, että katsotaan, mitä ehditään. Tärkein tavoitteistani oli esitellä erilaisia mahdollisuuksia kvantitatiivisten musiikkiaineistojen analyysiin. Tämä tavoite lienee täyttynytkin, muut tavoitteista jäivät enemmän tai vähemmän saavuttamatta. Asetin itselleni opettajana tavoitteeksi sen, että oppiminen ja opitut asiat koetaan mielekkäiksi ja mielenkiintoisiksi.
Sain hyviä neuvoja ja ideoita yliopistopedagogiikkakurssilta ja järjestelin aihealueeseen liittyviä asioita mm. mind mapin avulla. Valmista kurssimateriaalia en löytänyt, vaan valmistin sen käytännössä itse. Halusin rakentaa kurssin alusta lähtien mahdollisimman hyvin, mutta huomasin pian, ettei aika riitä lainkaan kaikkeen siihen, mitä olin suunnitellut ja mitä tuli oppituntien valmistamiseen. Tein luentoja varten powerpoint-esityksiä ja algoritmejä, jotka kaikki löytyvät kurssiani varten perustamaltani weblog-sivulta.
(ks. http://musiikintutkimus.blogspot.com , ts. tämä sivu ;-).
Tein 1. periodin lopuksi välitentin, jonka tarkoituksena oli kartoittaa sitä, miten asiat oli ymmärretty. Perustin lopuksi antamani arvosanat pitkälti tämän tentin arvosanoihin. Toisella periodilla kahden opiskelijan esittelemät omat sovellukset toivat lisää mielenkiintoa ja sisältöä kurssiin. Koin nämä luennot itse erityisen antoisiksi.
Ohessa muutamia poimintoja saamastani palautteesta kysymykseen, vastasiko kurssi odotuksiasi?
“Osittain. Aiheen esittelemisen osalta kurssi toimi mallikkaasti. Tunneilla näytettiin laaja kirjo erilaisia sovellusmahdollisuuksia. Nämä näytteet olivat mielestäni onnistuneesti valittu.”
“Odotin kurssilta ehkä ripauksen enemmän myös käytännönläheisyyttä.”
Pelkäsin hiukan sitä, että kurssista tulee liian raskas kotitehtävineen, jos se on sitä jo teoreettisten käsitteidensä puolesta. Asioiden opiskeluun liitettävät "ajattelua aktivoivat" tehtävät jäivät puuttumaan ja niin muodoin myös palautteen antaminen opiskelijoille. Kurssini luennoille poikkesi kaksi yliopistopedagogiikkaan osallistunutta henkilöä ja heiltä saamani palaute oli - oikeastaan yllättäen - rohkaisevaa. Tämä antaa itselleni itsevarmuutta mahdollisesti tuleviin tehtäviin.
Opin kurssin aikana paljon. Siitä oli minulle itselleni hyötyä niin opettajana kuin myös aiheeseen liittyvien uusien ideoiden ja syntyneiden sovellusten vuoksi. Yliopiston viikkoluentoihin perustuva opetus on monessa tapauksessa ehkä ainoa mahdollinen opetusmalli, mutta pienemmissä oppiaineissa ja esimerkiksi oman kurssini tyyppisissä tilanteissa intensiivinen, esimerkiksi viikon pituinen periodi, jossa työskenneltäisiin vaikkapa 6 tuntia päivässä, toimisi varmasti paremmin kuin pitkin periodeja levitetyt tunnit.
Kurssia varten valmistamastani materiaalista on nyt helpompi lähteä eteenpäin, mikäli vastaavantyyppiselle kurssille on joskus tarvetta. Tarkoitukseni on joka tapauksessa järjestää kurssin aikana valmistamani ohjelmointiin liittyvä materiaali käyttökelpoiseksi oheismateriaaliksi esimerkiksi itseopiskelua varten kommentteineen. Saattaapa ohjelmointiin keskittyvä intensiivikurssikin vielä toteutua.
Turun yliopisto
Yliopistopedagogiikan
hankeraportin tiivistelmä
Atte Tenkanen
24.5.2006
Tietokoneavusteinen musiikintutkimus (S1f, 7 op)
Pioneerikurssi - niin itselleni kuin oppiaineelleni
Kurssi Tietokoneavusteinen musiikintutkimus (S1f, 7 op) kuului osana Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun Musicare- yhteishanketta. Kurssille ilmoittautui alun alkaen 9 ihmistä ja sen kävi loppuun 6. Luennot pidettiin perjantaiaamuisin klo 8.30-10.00. Vastaavaa kurssia ei ole Turun yliopiston musiikkitieteen oppiaineessa aikaisemmin järjestetty, joten kyseessä oli pioneerityö. Sitä se oli myös itselleni, joten odotin alusta asti haasteita.Pioneerikurssi - niin itselleni kuin oppiaineelleni
Asetin kurssille moniakin tavoitteita, mutta toisaalta lähdin liikkeelle sillä periaatteella, että katsotaan, mitä ehditään. Tärkein tavoitteistani oli esitellä erilaisia mahdollisuuksia kvantitatiivisten musiikkiaineistojen analyysiin. Tämä tavoite lienee täyttynytkin, muut tavoitteista jäivät enemmän tai vähemmän saavuttamatta. Asetin itselleni opettajana tavoitteeksi sen, että oppiminen ja opitut asiat koetaan mielekkäiksi ja mielenkiintoisiksi.
Sain hyviä neuvoja ja ideoita yliopistopedagogiikkakurssilta ja järjestelin aihealueeseen liittyviä asioita mm. mind mapin avulla. Valmista kurssimateriaalia en löytänyt, vaan valmistin sen käytännössä itse. Halusin rakentaa kurssin alusta lähtien mahdollisimman hyvin, mutta huomasin pian, ettei aika riitä lainkaan kaikkeen siihen, mitä olin suunnitellut ja mitä tuli oppituntien valmistamiseen. Tein luentoja varten powerpoint-esityksiä ja algoritmejä, jotka kaikki löytyvät kurssiani varten perustamaltani weblog-sivulta.
(ks. http://musiikintutkimus.blogspot.com , ts. tämä sivu ;-).
Tein 1. periodin lopuksi välitentin, jonka tarkoituksena oli kartoittaa sitä, miten asiat oli ymmärretty. Perustin lopuksi antamani arvosanat pitkälti tämän tentin arvosanoihin. Toisella periodilla kahden opiskelijan esittelemät omat sovellukset toivat lisää mielenkiintoa ja sisältöä kurssiin. Koin nämä luennot itse erityisen antoisiksi.
Ohessa muutamia poimintoja saamastani palautteesta kysymykseen, vastasiko kurssi odotuksiasi?
“Osittain. Aiheen esittelemisen osalta kurssi toimi mallikkaasti. Tunneilla näytettiin laaja kirjo erilaisia sovellusmahdollisuuksia. Nämä näytteet olivat mielestäni onnistuneesti valittu.”
“Odotin kurssilta ehkä ripauksen enemmän myös käytännönläheisyyttä.”
Pelkäsin hiukan sitä, että kurssista tulee liian raskas kotitehtävineen, jos se on sitä jo teoreettisten käsitteidensä puolesta. Asioiden opiskeluun liitettävät "ajattelua aktivoivat" tehtävät jäivät puuttumaan ja niin muodoin myös palautteen antaminen opiskelijoille. Kurssini luennoille poikkesi kaksi yliopistopedagogiikkaan osallistunutta henkilöä ja heiltä saamani palaute oli - oikeastaan yllättäen - rohkaisevaa. Tämä antaa itselleni itsevarmuutta mahdollisesti tuleviin tehtäviin.
Opin kurssin aikana paljon. Siitä oli minulle itselleni hyötyä niin opettajana kuin myös aiheeseen liittyvien uusien ideoiden ja syntyneiden sovellusten vuoksi. Yliopiston viikkoluentoihin perustuva opetus on monessa tapauksessa ehkä ainoa mahdollinen opetusmalli, mutta pienemmissä oppiaineissa ja esimerkiksi oman kurssini tyyppisissä tilanteissa intensiivinen, esimerkiksi viikon pituinen periodi, jossa työskenneltäisiin vaikkapa 6 tuntia päivässä, toimisi varmasti paremmin kuin pitkin periodeja levitetyt tunnit.
Kurssia varten valmistamastani materiaalista on nyt helpompi lähteä eteenpäin, mikäli vastaavantyyppiselle kurssille on joskus tarvetta. Tarkoitukseni on joka tapauksessa järjestää kurssin aikana valmistamani ohjelmointiin liittyvä materiaali käyttökelpoiseksi oheismateriaaliksi esimerkiksi itseopiskelua varten kommentteineen. Saattaapa ohjelmointiin keskittyvä intensiivikurssikin vielä toteutua.
Tuesday, May 02, 2006
Kevään viimeinen luento 16.5. klo 15
Sovimme, että viimeinen tapaaminen on ti 16.5. klo 15.
Tiistaina ajattelin tarkastella yläsävelsarjaa. Asiahan on ollut ajankohtainen aina Pythagoraasta lähtien ja jaksaa yhä kiinnostaa. Sovelluksia voisi kuvitella löytyvän myös vaikka kuinka paljon. Liittyyhän yläsävelsarja tavalla tai toisella esimerkiksi sellaisiin käsitteisiin kuin äänen väri, intonaatio, (spektraali-)harmonia, asteikot, viritysjärjestelmät, tonaalisuus, konsonoivuus, dissonoivuus ym. ym. Esim. kritisoidulle Krumhansl-Kessler-algoritmille voisin kuvitella kehitettävän yläsävelsarjaa hyödyntävän vastineen, rinnakkaisen algoritmin, joka perustuisi puhtaasti matemaattisiin suhteisiin toisin kuin K-K-systeemi. Se, olisiko sillä jotain yhteyttä havaintoon tai tonaalisesti suuntautuneeseen korvaan, on eri juttu. Myös Huronin konsonanssifunktion tapainen yläsävelsarjaan perustuva konsonoivuutta mittaava systeemi lienee mahdollinen (?)
Jos haluat laskea tasavireisen järjestelmän taajuudet (a1=440 Hz), ne saa oheisella funktiolla.
pitchfreq=function(n){27.5*2^((n-21)/12)}
Funktiolle annetaan syötteenä midisävelkorkeus. 27.5 Hz on alimman pianosta löytyvän sävelen taajuus. Taajuus kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa puolisävelaskeliin tuollaisella kaavalla. Kokeile:
pitchfreq(60); # c1
pitchfreq(69); # a1
Jos haluat tulostaa kaikki pianosta löytyvät perustaajuudet, kokeile:
for(n in 21:108){print(pitchfreq(n))}
Oheinen kuva on luotu skriptillä, joka koettaa sovittaa yläsävelsarjaa annettuun sävelkorkeuksien joukkoon ja tulostaa tämän harmonian todennäköisen pohjasävelen. Funktiossa on vielä parantamisen varaa... Parsifal-alkusoitosta on laskettu tahtikohtaisesti pohjasävelet. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Tiistaina ajattelin tarkastella yläsävelsarjaa. Asiahan on ollut ajankohtainen aina Pythagoraasta lähtien ja jaksaa yhä kiinnostaa. Sovelluksia voisi kuvitella löytyvän myös vaikka kuinka paljon. Liittyyhän yläsävelsarja tavalla tai toisella esimerkiksi sellaisiin käsitteisiin kuin äänen väri, intonaatio, (spektraali-)harmonia, asteikot, viritysjärjestelmät, tonaalisuus, konsonoivuus, dissonoivuus ym. ym. Esim. kritisoidulle Krumhansl-Kessler-algoritmille voisin kuvitella kehitettävän yläsävelsarjaa hyödyntävän vastineen, rinnakkaisen algoritmin, joka perustuisi puhtaasti matemaattisiin suhteisiin toisin kuin K-K-systeemi. Se, olisiko sillä jotain yhteyttä havaintoon tai tonaalisesti suuntautuneeseen korvaan, on eri juttu. Myös Huronin konsonanssifunktion tapainen yläsävelsarjaan perustuva konsonoivuutta mittaava systeemi lienee mahdollinen (?)
Jos haluat laskea tasavireisen järjestelmän taajuudet (a1=440 Hz), ne saa oheisella funktiolla.
pitchfreq=function(n){27.5*2^((n-21)/12)}
Funktiolle annetaan syötteenä midisävelkorkeus. 27.5 Hz on alimman pianosta löytyvän sävelen taajuus. Taajuus kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa puolisävelaskeliin tuollaisella kaavalla. Kokeile:
pitchfreq(60); # c1
pitchfreq(69); # a1
Jos haluat tulostaa kaikki pianosta löytyvät perustaajuudet, kokeile:
for(n in 21:108){print(pitchfreq(n))}
Oheinen kuva on luotu skriptillä, joka koettaa sovittaa yläsävelsarjaa annettuun sävelkorkeuksien joukkoon ja tulostaa tämän harmonian todennäköisen pohjasävelen. Funktiossa on vielä parantamisen varaa... Parsifal-alkusoitosta on laskettu tahtikohtaisesti pohjasävelet. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Subscribe to:
Posts (Atom)
